Rakastin rintani ruhjeille

On muuten terapeuttista käydä tutkailemassa vuoden takaisia kirjoituksiaan. Niistä viimeistään huomaa, miten hyvin sitä oikeasti on selviytynyt noista sen ajan tuntemuksista. Voin oikeastaan tuntea vieläkin sen tuskan, mikä on rintaa puristanut noihin aikoihin, mutta nyt näen sen ulkopuolelta. Minun ei tarvitse elää sitä, vaan voin hyvillä mielin todeta, miten paljon paremmin siltä osin voin nyt. Täältä voi käydä hakemassa päivitystä, jos ei välttämättä ole alusta asti tätä blogiani seuraillut. Tässä yhteydessä lienee syytä mainita, että olen kyllä miettinyt K:ta taas viime aikoina. Mutta kylläkin täydellisen erilaisesta perspektiivistä. En todellakaan kaipaa sitä, en yhtään. En varmaan olisi ikinä kuuna päivänä vuosi sitten uskonut, että milloinkaan voisin noin todeta täysin vilpittömästi ja rehellisesti. Mutta niin se on. Se ihminen, jota todella rakastin enemmän kuin tiesin olevan mahdollista, on jäänyt haalenneeksi muistoksi johonkin. En oikeastaan tiedä, miksi mä sitä olen ajatellutkin niin paljon. Siis "ajatteleminen" tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että sen kasvot käväisee mielessä, mutta katoaa kyllä yhtä nopeasti kuin tulikin. :D Phuh...toivottavasti tämä ei nyt enteile mitään kahvisessioita tai muuta vastaavaa. En haluaisi tavata sitä ihmistä enää. Se kuitenkin rikkoi mussa niin paljon. Teki samalla paljon muutakin vahinkoa, kuin vain särki minun sydämeni. Se, että olenko koskaan enää emotionaalisesti valmis luottamaan toiseen ihmiseen, ja varsinkin toisen ihmisen puheisiin, on itsellenikin arvoitus. Kuka ikinä elämääni vielä tuleekaan, ei tule olemaan helppoa hänellä. Mutta niin se kaiketi on kaikissa aikuisemmalla iällä aloitetuissa suhteissa - elettyä elämää on sen verran takana, että väistämättä se heijastuu myös uudessa suhteessa. Huh..mulla olisi ihan hirveästi asioita kirjoitettavana, mutta en nyt saa jotenkin näitä kaikkia ajatuksia järjestykseen tässä pikkuisessa blondissa päässäni. Pitää yrittää viikonloppuna saada joku punainen lanka tähän. Joskin voi olla haastavaa, sillä lähes koko viikonloppu meneekin sitten pojan sählyturnauksessa.