23.12.2008
1 yö jouluun
Joulumieltä vielä hiukan haeskelen. Jotenkin nuo lauantaiset hautajaiset olivat minulle tosi kova paikka. Nieleskelen itkua vieläkin, ja olen vihainen. Surettaa ihan hirveästi, en edes ymmärrä miten tämä asia koskettaa näin syvästi? En kuitenkaan enää viime aikoina ollut niin tiiviisti tekemisissä serkkuni kanssa, mutta ehkä ne ovatkin ne muistot, jotka tekevät olon tukalaksi.
Törmäsin toiseen ahdistusta aiheuttavaan asiaan hiljattain. Lueskelen paljon lemmikkiaiheisia foorumeita, ja tietyt kirjoittajat tulevat sielläkin "tutuiksi". Jokin aika sitten eräs aktiivinen kirjoittelija vaikeni äkkiä, ja alkoi tietysti kovat spekulaatiot siitä, mitä on tapahtunut, kunnes palstan ylläpitäjä sulki kaikki aiheeseen liittyvät keskustelut, ja ilmoitti, että kyseinen kirjoittaja on poistunut keskuudestamme. Mutkien kautta törmäsin tämän henkilön blogiin. Päällisin puolinhan tuo on kovin leppoisaa ja iloista tekstiä. Blogista on kuitenkin poistettu jo se, mikä eniten alkoi minua ahdistamaan.
Tämä Päivi on systemaattisesti suunnitellut itsemurhaa viime keväästä lähtien. Tuossa poistetussa blogipätkässä (jonka siis itse julkaisi juuri ennen kuolemaansa, ja jota oli siis salassa pitänyt) hän kertoi yksityiskohtaisesti suunnitelmansa etenemisestä. Oli jättänyt laskut maksamatta, lopetti koiransa, kirjoitti kirjeet työnantajalle, poliisille yms. Kävi "viimeisen" kerran kampaajalla, tankkasi "viimeisen" kerran autonsa jne.
Täältä voi lukea tuon poistetun pätkän, on pdf-tiedosto, joka pitää ladata ensin.
En tiedä miksi tuntemattomankin ihmisen poismeno järkyttää näin. Ehkä juuri tuon niin järjestelmällisen suunnittelun vuoksi? Kaiken kaikkiaan aikaa masentavia juttuja näin joulun alla.
Joka tapauksessa koti on kunnossa, siivottu on, lahjat ostettu ja paketissa. Kuusi koristeltu ja tontut laitettu ikkunoihin :D
Luntakin tuli kuin tilauksesta, joten eiköhän tämä tästä.
Rauhallista Joulua koko blogimaailmalle :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
14 kommenttia:
Kiitos samoin myös Sinulle.
Kyllähän ne hautajaiset on aina niin :(. Itsellä nämä seuraavat ovat heti joulun jälkeen, jospa ne nyt sitten oisivat siinä vähäksi tai mielummin paljon pidemmäksikin aikaa. JOstain luin joskus, että joulun alla ja aikana tehdään hirveän paljon itsemurhia, kaippa se on se toisille niin masentavaa ja yksinäistä aikaa jota ei itse osaa edes käsittää kun aina on ollut jouluina joku jonka kanssa se viettää. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita...
Mä en saanut edes ladattua tuota tiedostoa minkä laitoit, harmi. Oisin halunnut kuitenkin sen lukea, vaikkakin ikävällehän se kuulostaakin.
Nautikkaamme tästä joulusta :)
Samoin, rauhallista joulua!
Olipas kurjalta kuulostava tuo Päivin tapaus, en uskaltanut lukea edes.
Sain sen lopulta auki ja luettua. Jotenkin aika karmaisevaa, miten joku voikaan olla noin kylmänrauhallinen ja laskelmoiva tuossa vaiheessa...
Lumi, se mua myöskin järkytti, justiin toi suunnitelmallisuus ja kaikki. Ihan normaalilta ihmiseltä se vaikutti tuolla foorumeilla, vaikka olikin vähän sellanen, noh..provosoiva ehkä.
Hui kauheeta..
itse olen joutunut aikoinaan miettimään noita juttua ihan terapiassa asti..en siis hautonut itse riistäväni henkeä itseltäni vaan äitini tappoi itsensä. Kyllä sitä joutui pohtimaan ja yrittää ymmärtää asioita ja että mikä saa toisen tekemään noin?? mutta koskaan en siihen selitystä saanut... ajattelin sen itselle parhain päin niin, että äitillä on parempi olla kuolleena kuin elossa, koska sen elo tuntui olevan jatkuvaa taistelua sekä ahdistusta.. yritin kääntää noinkin negatiivisen asian hieman positiivisemmaksi ja itselle paremmin kestettäväksi. Varsinkin joulunaika on monelle "yksinäiselle perheettömälle" pahinta mahdollista aikaa. Pitäisi aina muistaa se, että on monta asiaa ja syytä miksi iloita..sillä joillakin on oikeasti elo yhtä tuskaa.. siinä ei paljon omat miesongelmat paina..
Roxy
p.s mä en edes uskalla lukea sitä linkkiä..
Voi ei, Roxy. Otan osaa! Joo, ei sitä linkkiä kannatakaan lukea, jos herkästi ahdistuu, tai muuten vaan nää asiat liippaa läheltä. Otan varmaan sen pois muutenkin täältä jossain vaiheessa.
Rauhaisaa Joulua sullekin Roxy.
Ja tietty Dolcelle myös, en yhtään huomannut sun kommenttia tuolla aiemmin!
Kaikesta huolimatta toivotan sulle oikein lämpöistä ja tunnelmallista joulua.
Uskoisin, että lapsen ilo ja silmien tuike saavat pahat mielet karkoittumaan, edes sitten hetkiseksi. :)
Voi roxy pieni. Otan osaa minäkin.
Ja taisin olla ihan oikeassa, kun en uskaltanut lukea tuota linkkiä, vaikka iso ja karski ja tunteeton karju olenkin...
No, en meinaa millään päästä jättämään tänne kommenttia. Poistele jotain näistä sitten jos yhtäkkiä ilmestyykin useampi.. Raapustelin jo kolmeen kertaan tänne pitkät pätkät joiden sisältö lyhykäisyydessään oli se, että edelleen toivotan kovasti jaksamista! Tämä joulun aika on sellaista... Meilläkin kesäiset tapahtumat ja surut nousevat näin joulun alla varsinkin pintaan ja toisaalta onhan velipoikakin edelleen aivan romuna ja avuton.
Koitetaan tosiaan iloita siitä mitä meillä kumminkin tällä hetkellä vielä on. Rauhallista joulua sulle ja pojallesi - ja lämmin halaus!
Kiitokset kaikille!
Mä en ymmärrä mikä tässä bloggerissa nyt tökkii, kun kommentointi on niin vaikeeta. Pitääkö tässä taas kohta muuttaa?
Jaksamista Elli sulle myös oman surusi kanssa, ja kaikille meille voimia, siellä missä sitä tarvitaan.
Oikein leppoisaa Joulua kaikille!
Oijoi Elli, sun broidi on siis edelleen romuna...varmaan sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Jaksuja siis Ellille ja Cherrylle!
Itsemurhan ajattelu ja siihen johtavat syyt ovat useimmiten sellaisia, joita on vaikea selittää läheisilleen. Itselläni on takana elämänvaihe, joka yhdessä vaiheessa oli niin mustaa vettä kulkea, että tahdoin vain pois. Sitä edessä näkyvää kuoleman maisemaa on vaikea kuvailla sellaisille, jotka eivät niillä mailla ole joutuneet kävelemään. :(
Mutta rauhallista joulua Cherrycatille sekä muille ja parempaa uutta vuotta meille kaikille!
- Neitsytkammarin Solja
Dolce, kiitokset! Kyllä tässä jo joulumielikin alkaa tulla pikkuhiljaa :)
Solja, kiva kun pistäydyit kommentoimassa. Olet varmasti aivan oikeassa, ja itsesi vahvasti noita tunteita kokeneena, en käy väittelemään asiasta. Onneksi kuitenkin sun elämäsi jatkui ja jatkuu edelleen. Kovin moni lähtee liian aikaisin, joko omasta tahdostaan tai tahtomattaan.
Mutta hyvää joulua edelleen kaikille, ja muistetaan iloita ihanasta elämästämme, eikö vaan!
Mä en mahtanut mitään uteliaisuudelleni ja jouluyönä luin tuon linkin viestin...raskasta tekstiä. Olen kyllä itse niin utelias myös 'huomisen' suhteen, etten malttaisi olla katsomatta mitä se voi tuoda tullessaan. Nyt on edessä kokonainen uusi vuosi ja eiköhän ole paljon itsestä kiinni saako siitä aikaiseksi paremman kuin edellisestä..? Yritetään ainakin, eikö niin? *hugs*
Lähetä kommentti